Vaisala Oyj osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2019

Vaisala Oyj                         Osavuosikatsaus                                                              24.4.2019 klo 14.00

Vaisala Oyj osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2019

Saadut tilaukset vahvat ja hyvä liikevaihdon kasvu

Ensimmäinen neljännes 2019 lyhyesti

• Saadut tilaukset 113,0 (87,1) miljoonaa euroa, kasvua 30 %
• Tilauskanta kauden lopussa 150,9 (133,4) miljoonaa euroa, kasvua 13 %
• Liikevaihto 84,2 (76,4) miljoonaa euroa, kasvua 10 %
• Liiketulos (EBIT) EUR -0,0 (5,7) miljoonaa euroa, -0,0 (7,5) % liikevaihdosta
• Osakekohtainen tulos 0,01 (0,10) euroa
• Liiketoiminnan rahavirta 7,8 (-5,4) miljoonaa euroa
• Rahavarat kauden lopussa 75,6 (31.12.2018: 72,7) miljoonaa euroa, kasvua 4 %

Taloudellinen ohjeistus 2019

Vaisala arvioi vuoden 2019 liikevaihdon olevan 380–400 miljoonaa euroa ja liiketuloksen (EBIT) 25–35 miljoonaa euroa sisältäen 10–12 miljoonaa euroa yritysostoihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja vuokrasopimukseen liittyen.

Vaisalan toimitusjohtaja Kjell Forsénin kommentti vuoden 2019 ensimmäisestä neljänneksestä

“Vahva tilauskertymä ja liikevaihdon hyvä kasvu aloittivat Vaisala vuoden 2019. Saadut tilaukset kasvoivat 30 % ja tilausten kasvu ilman valuuttakurssivaikutusta sekä Leosphere- ja K-Patents-yritysostoja oli 15 %. Suurten projektien tilaukset piristyivät selvästi Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella. Allekirjoitimme 15 miljoonan euron tilauksen lentokenttäjärjestelmän toimittamisesta 31 lentokentälle Argentiinaan sekä 7 miljoonan euron tilauksen tiesääasemaverkon toimittamisesta Ruotsiin. Näiden projektien toimitukset alkavat vasta vuoden 2019 lopulla ja ne on aikataulutettu pääasiassa seuraaville 2–4 vuodelle. Leosphere-yritysosto nosti Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liikevaihdon kasvuun, vaikka vuoden alun alhainen tilauskanta ja liiketoiminnalle luontainen kausivaihtelu rasittivat liikevaihtoa. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueella oli myös vahva neljännes. Sen liikevaihto saavutti 23 %:n kasvun. Liikevaihto oli jälleen ennätystasolla ja se kasvoi kaikissa regioonissa.

Tuotekannattavuuden parantuminen nosti bruttokatetta. T&K-menojen suunnitelman mukainen kasvu, aineettomien hyödykkeiden poistot sekä kertaluonteiset vuokrasopimukseen liittyvät kulut painoivat kuitenkin liiketuloksen nollatasolle.

Olemme sitoutuneet jatkamaan panostuksiamme T&K:een valmistaaksemme markkinoille uusia ja parannettuja tuotteita ja systeemejä. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueella yksi esimerkki määrätietoisesta työstämme on käänteentekevä biokaasua mittaava laite, jonka lanseerasimme tämän vuoden alussa. Laite mittaa samanaikaisesti metaania, hiilidioksidia ja kosteutta vaativissa olosuhteissa, ja se on optimiratkaisu biokaasun tuotantoprosesseihin.

Leosphere-yritysoston integrointi etenee suunnitellusti ja K-Patents-yritysoston integrointi on alkanut hyvin ensimmäisen neljänneksen aikana. Arvioimme, että saamme nämä integraatioprojektit päätökseen kuluvan vuoden toisen puoliskon aikana.”

Tuloskehitys Q1 2019

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen saadut tilaukset kasvoivat 30 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 113,0 (87,1) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat molemmilla liiketoiminta-alueilla sekä EMEA- ja Americas-alueilla, mutta laskivat APAC-alueella, missä vertailukausi sisälsi Vietnam-projektin kolmannen vaiheen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella. Saatujen tilausten kasvu ilman valuuttakurssivaikutusta ja yritysostoja oli 15 %.

Maaliskuun 2019 lopussa tilauskanta oli 150,9 (133,4) miljoonaa euroa ja se kasvoi 13 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta kasvoi 30 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopun tilanteeseen verrattuna ja se kasvoi molemmilla liiketoiminta-alueilla. Tilauskanta kasvoi EMEA-alueella, oli edellisen vuoden tasolla Americas-alueella ja laski APAC-alueella. Tilauskannasta 101,1 (97,1) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019. Yritysostot kasvattivat tilauskantaa 9 miljoonalla eurolla.

Taloudellinen kehitys

* Yritysostoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot

Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 10 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 84,2 (76,4) miljoonaa euroa. Valuuttakurssivaikutus liikevaihdon kasvuun oli noin 2 miljoonaa euroa, joka jakautui tasaisesti liiketoiminta-alueiden kesken. Liikevaihto kasvoi molemmilla liiketoiminta-alueilla sekä EMEA- ja Americas-alueilla. APAC-alueen liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Projektiliiketoiminnan liikevaihdon lasku heijastaa vuoden 2018 alhaisia projektitilauksia Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella. Liikevaihdon lasku ilman valuuttakurssivaikutusta ja yritysostoja oli 4 %.

Liikevaihto maantieteellisin aluein

Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen bruttokatteen paraneminen 53,2 (51,3) %:iin oli seurausta tuotekannattavuuden paranemisesta sekä tuotemyynnin korkeasta osuudesta molemmilla liiketoiminta-alueilla.

Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen liiketulos laski edellisestä vuodesta ja oli -0,0 (5,7) miljoonaa euroa eli -0,0 (7,5) % liikevaihdosta. Kiinteiden kulujen kasvu painoi liiketulosta. Kiinteät kulut sisälsivät 3,0 miljoonaa euroa yritysostoihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja, joilla ei ollut rahavirtavaikutusta. T&K-menot kasvoivat suunnitellusti. Liiketulos sisälsi lisäksi 2,0 miljoonan euron kertaluonteisen kuluvarauksen.

Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen rahoitustuotot ja -kulut olivat 0,3 (-1,2) miljoonaa euroa. Nämä tulivat pääasiassa Yhdysvaltain dollarimääräisten saamisten arvostuksista ja valuuttasuojauksista. Tulos ennen veroja oli 0,2 (4,7) miljoonaa euroa ja kauden tulos 0,2 (3,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,01 (0,10) euroa.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Vaisalan taloudellinen tilanne oli vahva vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Rahavarat kasvoivat 75,6 (31.12.2018: 72,7) miljoonaan euroon. Taseen loppusumma oli 342,4 (31.12.2018: 334,4) miljoonaa euroa. Varat kasvoivat 11 miljoonaa euroa ja velat 10 miljoonaa euroa IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönoton seurauksena. Yhtiökokouksen 26.3.2019 päättämä osingonmaksuvelka oli 20,8 miljoonaa euroa.

Tammi–maaliskuussa 2019 liiketoiminnan rahavirta kasvoi 7,8 (-5,4) miljoonaan euroon. Rahavirta kasvoi pääasiassa nettokäyttöpääoman laskiessa 4,8 miljoonaa euroa johtuen saamisten vähenemisestä.

Vaisalalla oli 31.3.2019 korollisia lainoja rahoituslaitoksilta 40,4 (31.12.2018: 40,5) miljoonaa euroa, josta 40,0 miljoonaa euroa oli käytettyä valmiusluottoa. Tämän lisäksi korollisia vuokrasopimusvelkoja oli yhteensä 10,3 (31.12.2018: 0,0) miljoonaa euroa.

Investoinnit

Tammi–maaliskuussa 2019 investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat 4,4 (2,2) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät pääosin koneisiin ja kalustoon, joilla kehitetään ja ylläpidetään Vaisalan tuotanto- ja palvelutoimintoja, sekä rakennusprojekteihin Vantaalla ja Louisvillessä, Yhdysvaltojen Coloradossa.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 6,3 (2,2) miljoonaa euroa. Tämä sisälsi 3,0 miljoonaa euroa yritysostojen yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoja.

Henkilöstö

Tammi–maaliskuussa 2019 Vaisalassa työskenteli keskimäärin 1 794 (1 617) henkilöä. Maaliskuun 2019 lopussa henkilöstön määrä oli 1 789 (31.12.2018: 1 816). Henkilöstöstä 73 (70) % työskenteli EMEA-alueella, 19 (22) % Americas-alueella ja 9 (9) % APAC-alueella. Henkilöstöstä 60 (63) % työskenteli Suomessa.

Q1 2019 liiketoiminnan kehitys liiketoiminta-alueittain

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue

* Yritysostoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen saadut tilaukset kasvoivat 36 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 76,2 (56,2) miljoonaa euroa. Suurten projektien tilaukset piristyivät vuodesta 2018. Saadut tilaukset sisälsivät 15 miljoonan euron tilauksen lentokenttäjärjestelmän toimittamisesta 31 lentokentälle Argentiinaan sekä 7 miljoonan euron tilauksen tiesääasemaverkon toimittamisesta Ruotsiin. Saatujen tilausten kasvu ilman valuuttakurssivaikutusta ja yritysostoja oli 20 %.

Maaliskuun 2019 lopussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tilauskanta oli 132,8 (120,0) miljoonaa euroa ja se kasvoi 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta kasvoi 28 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopusta ja se kasvoi kaikissa muissa regioonissa paitsi Kiinassa. Tilauskannasta 84,6 (85,1) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 3 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 49,6 (48,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi kaikissa muissa regioonissa paitsi Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alueella. Projektiliiketoiminnan liikevaihdon lasku heijastaa alhaisia projektitilauksia vuonna 2018. Liikevaihdon lasku ilman valuuttakurssivaikutusta ja yritysostoja oli 9 %. Tuotemyynnin parantunut kannattavuus ja korkea osuus edelliseen vuoteen verrattuna nostivat bruttokatteen 46,1 (45,3) %:iin.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen liiketulos laski edelliseen vuoteen verrattuna ja oli -4,3 (0,0) miljoonaa euroa eli -8,7 (0,0) % liikevaihdosta. Kiinteiden kulujen kasvu painoi liiketulosta. Kiinteät kulut sisälsivät 1,6 miljoonaa euroa yritysostoihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja. T&K-menot kasvoivat suunnitellusti.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue

* Yritysostoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot

Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen saadut tilaukset kasvoivat 19 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 36,8 (30,9) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat kaikissa regioonissa. Saatujen tilausten kasvu ilman valuuttakurssivaikutusta ja yritysostoja oli 6 %.

Maaliskuun 2019 lopussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tilauskanta oli 18,2 (13,4) miljoonaa euroa ja se kasvoi 36 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta kasvoi 2,5 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopusta ja se kasvoi kaikissa regioonissa. Tilauskannasta 16,5 (12,0) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 23 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 34,6 (28,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi kaikissa regioonissa vahvojen instrumenttitoimitusten seurauksena. Olosuhdevalvontajärjestelmien myynnin kasvu oli hyvä ja sähkönsiirtotuotteiden liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla. Liikevaihdon kasvu ilman valuuttakurssivaikutusta ja yritysostoja oli 6 %. Bruttokate parani 63,3 (61,8) %:iin tuotetoimitusten kannattavuuden parannuttua edelliseen vuoteen verrattuna.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen liiketulos laski edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 4,6 (5,9) miljoonaa euroa eli 13,3 (21,1) % liikevaihdosta. Kiinteiden kulujen kasvu painoi liiketulosta. Kiinteät kulut sisälsivät 1,4 miljoonaa euroa yritysostoon liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja. T&K-menot kasvoivat suunnitellusti. Liiketulos sisälsi lisäksi 2,0 miljoonan euron kertaluonteisen kuluvarauksen.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin tiistaina 26.3.2019. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2018.

Osinko
Osingoksi vahvistettiin 0,58 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 28.3.2019 ja maksupäivä 4.4.2019.

Hallitus
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkavat Petri Castrén, Petra Lundström, Kaarina Ståhlberg, Pertti Torstila, Raimo Voipio ja Ville Voipio. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Jukka Rinnevaara ja Tuomas Syrjänen.

Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 45 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 35 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous, ja että kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle, palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2020 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Kokouspalkkiot maksetaan rahana.

Tilintarkastaja
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Merja Itäniemi. Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaisesti.

Valtuutus omien A-sarjan osakkeiden suunnattuun hankkimiseen
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 300 000 yhtiön oman A-sarjan osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 26.9.2020 saakka.

Valtuutus omien osakkeiden luovuttamiseen
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 769 732 oman A-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Osakkeita voidaan luovuttaa suunnatusti maksutta osana yhtiön osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella. Valtuutus on voimassa 26.9.2020 saakka. Valtuutus kannustinjärjestelmiä varten on kuitenkin voimassa 26.3.2023 saakka.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen Raimo Voipion ja varapuheenjohtajaksi Ville Voipion.

Kaarina Ståhlberg valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petri Castrén, Jukka Rinnevaara ja Ville Voipio jäseniksi. Ville Voipio valittiin palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petri Castrén ja Petra Lundström jäseniksi. Tarkastusvaliokunnan sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkeet
Vaisalan osakepääoma 31.3.2019 oli 7 660 808 euroa. Vaisalalla on 36 436 728 osaketta, joista 6 778 662 kuuluu sarjaan K ja 29 658 066 sarjaan A. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 20 äänellä ja jokainen A-sarjan osake 1 äänellä. A-sarjan osakkeet edustivat 81,4 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet puolestaan edustivat 18,6 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.

Osakevaihto ja kurssikehitys
Vaisalan A-sarjan osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä tammi–maaliskuussa 2019 yhteensä 957 947 kappaletta 17,1 miljoonan euron kokonaishintaan. A-sarjan osakkeen viimeinen kauppa tehtiin Nasdaq Helsingissä hintaan 17,90 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 19,15 euroa ja alin 15,95 euroa. Osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi oli 17,83 euroa.

A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.3.2019 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 520,9 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen maaliskuun viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssiin, oli yhteensä 642,2 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Omat osakkeet
Maaliskuussa 2019 Vaisala luovutti yhteensä 88 452 yhtiön hallussa olevaa A-sarjan osaketta vastikkeetta yhtiön osakepalkkiojärjestelmään 2016 ja ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään 2016 kuuluville 30 avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustui Vaisalan yhtiökokouksen 10.4.2018 hallitukselle antamaan valtuutukseen. Luovutuksen jälkeen yhtiön hallussa on 558 184 omaa A-sarjan osaketta, mikä vastasi 1,9 % A-sarjan osakkeista ja 1,5 % kaikista osakkeista.

Osakkeenomistajat
Maaliskuun 2019 lopussa Vaisalalla oli 9 365 (8 174) rekisteröityä osakkeenomistajaa. Suomen ulkopuolella olevat omistajat ja hallintarekisteröidyt omistajat omistivat osakkeista 15,3 (16,4) %. Kotitaloudet omistivat osakkeista 41,3 (40,3) %, yksityiset yritykset 13,5 (13,9) %, rahoitus- ja vakuutuslaitokset 14,3 (13,6) %, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 11,1 (11,1) % ja julkisyhteisöt 4,6 (4,7) %.

Lisää tietoa Vaisalan osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.vaisala.fi/sijoittajat.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Kauppapoliittiset epävarmuudet ja epävakaa poliittinen tilanne sekä julkisen sektorin asiakkaiden budjettirahoituksen leikkaukset tai muutokset heidän hankintakriteereissään voivat alentaa tai lykätä Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää.

Digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien sovellusten kehittämisen sekä niihin liittyvien myynnin osaamisen hankkimisen ja kehittämisen viivästyminen voivat hidastaa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen kasvua. Budjettileikkaukset, asiakkaiden monimuotoiset päätöksentekoprosessit, muutokset projektien kattavuudessa sekä rahoituksen saatavuus voivat lykätä infrastruktuurisopimusten solmimista Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella. Häiriöt projektien toimituksissa voivat alentaa tai viivästyttää niihin liittyvää tulosta. Näin ollen Vaisalan taloudellinen suoriutuminen voi vaihdella merkittävästi eri aikoina.

Uusien tuotteiden, kuten muuntajien kunnonvalvontalaitteiden, ilmanlaatuantureiden ja -verkostojen, digitaalisten ratkaisujen sekä olosuhdevalvontajärjestelmien menestyksekkään lanseerauksen tai viranomaishyväksyntöjen pitkittyminen voi viivästyttää Vaisalan kasvusuunnitelmia.

Pitkät katkokset tuotannossa tai testilaitteissa tai häiriöt toimittajien ja alihankkijoiden toimituskyvyssä tai tuotteiden laadussa voivat vaikuttaa merkittävästi Vaisalan liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Kyberriski ja tietojärjestelmien häiriöt voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja digitaalisten ratkaisujen toimittamiseen.

Vaisalan kykyyn toteuttaa menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti investointeja, divestointeja ja uudelleenjärjestelyjä sekä saavuttaa niihin liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, liittyy epävarmuuksia ja riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa negatiivisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Lisää tietoa Vaisalan riskienhallinnasta löytyy Vuosiraportista sekä yrityksen verkkosivuilta osoitteesta www.vaisala.fi/sijoittajat.

Markkinanäkymät 2019

Sään mittausratkaisujen markkinoiden arvioidaan olevan tasaiset. Sään mittausratkaisujen kysynnän arvioidaan paranevan Euroopassa ja jonkin verran Kiinassa ja Americas-alueella. Aasian, Lähi-idän ja Afrikan alueella kysynnän arvioidaan laskevan maltillisesti. Digitaalisten ratkaisujen kysynnän arvioidaan parantuvan maltillisesti edelliseen vuoteen verrattuna.

Teollisuuden mittausratkaisujen markkinoiden arvioidaan jatkavan kasvua kaikissa regioonissa. Olosuhdevalvontajärjestelmien kysynnän arvioidaan kehittyvän positiivisesti. Vaisalalle uuden nestemittausmarkkinan arvioidaan kehittyvän positiivisesti. Vaisala jatkaa sähkönsiirtotuotteiden myyntikanavien kehittämistä ja markkinoille pääsyä, mikä on ollut haastavaa, vaikka markkinan odotetaan kehittyvän positiivisesti.

Taloudellinen ohjeistus 2019

Vaisala arvioi vuoden 2019 liikevaihdon olevan 380–400 miljoonaa euroa ja liiketuloksen (EBIT) 25–35 miljoonaa euroa sisältäen 10–12 miljoonaa euroa yritysostoihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja vuokrasopimukseen liittyen.

Talouskalenteri 2019

19.7.2019: Puolivuosikatsaus 2019
24.10.2019: Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2019

Vantaa, 24.4.2019

Vaisala Oyj
Hallitus

Tämän tiedotteen sisältämät tulevaisuuteen suuntautuneet lausumat perustuvat tällä hetkellä johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo näiden oletusten olevan perusteltuja, ei ole varmuutta, että ne osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista. Syynä voivat olla mm. talouden, markkinoiden, kilpailuolosuhteiden, lakien, säännöksien ja valuuttakurssien muutokset.

Taloudelliset tiedot ja muutokset laskentaperiaatteissa

Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti, käyttäen samoja menettelytapoja ja laadintaperiaatteita kuin 2018 vuositilinpäätöksessä. Kaikki osavuosikatsauksen luvut ovat konsernilukuja. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, mistä johtuen yksittäisten lukujen summa voi poiketa osavuosikatsauksessa esitetystä.

IFRS-standardin mukaisen tilinpäätöksen valmistelu vaatii Vaisalan johdolta arvioiden ja oletusten tekemistä, jotka vaikuttavat raportoidun omaisuuden ja velkojen arvoon sekä tulojen ja menojen kirjaamiseen tuloslaskelmassa. Vaikka arviot perustuvat johdon parhaaseen tietämykseen osavuosikatsauksen päiväyksenä, toteutunut tulos voi erota arvioista. Osavuosikatsausta ei ole tilintarkastettu.

Vuonna 2019 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-standardit
Vaisala on ottanut käyttöön seuraavat uudet ja uudistetut IFRS-standardit ja tulkinnat 1.1.2019 alkaen.

• IFRS 16 Vuokrasopimukset
• IFRS 9:n muutokset: Etukäteen suoritettavaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen kompensaatio
• IAS 28:n muutokset: Pitkäaikaiset osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
• Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2015–2017: Muutokset standardeihin IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, IFRS 11 Yhteisjärjestelyt, IAS 12 Tuloverot and IAS 23 Vieraan pääoman menot
• IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin muutokset: Järjestelyn muuttaminen, järjestelyn supistaminen tai velvoitteen täyttäminen
• IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus

Johto ei odota yllä listattujen standardien käyttöönotolla olevan merkittävää vaikutusta Konsernin tilinpäätöksiin tulevina kausina lukuun IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönoton vaikutus yleisesti
IFRS 16 sisältää kattavan mallin vuokrajärjestelyiden tunnistamiseen ja tilinpäätöskäsittelyyn sekä vuokralle ottajille että vuokralle antajille. Tullessaan voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkaville tilikausille standardi korvasi nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16:n soveltamisen aloittamisajankohta konsernissa oli 1.1.2019. Toisin kuin vuokralle ottajien kirjanpitokäsittely, IFRS 16:n vuokralle antajien vuokrasopimusten kirjaamista koskevat vaatimukset perustuvat pitkälti nykyisen IAS 17 -standardin vaatimuksiin.

Vuokrasopimuksen uuden määritelmän vaikutus
Konserni käytti IFRS 16 -standardin käyttöönotossa käytännön apukeinoa, jonka mukaan ei ole tarpeen soveltamisen aloittamisajankohtana arvioida uudelleen, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Tämän seurauksena IAS 17:n ja IFRIC 4:n mukainen vuokasopimuksen määritelmä oli edelleen voimassa ennen 1.1.2019 tehtyjen tai muutettujen vuokrasopimusten osalta.

Vuokrasopimuksen määritelmän muutos liittyy ennen kaikkea määräysvallan käsitteeseen. IFRS 16 -standardi erottaa vuokrasopimukset palvelusopimuksista sen perusteella, onko asiakkaalla määräysvalta yksilöidyn omaisuuserän käyttöön. Määräysvallan katsotaan syntyvän, jos asiakkaalla on:

• oikeus saada yksilöidyn omaisuuserän käytöstä koituva taloudellinen hyöty kaikilta olennaisilta osin; ja
• oikeus ohjata kyseisen omaisuuserän käyttöä.

Vaisala soveltaa IFRS 16 -standardin sisältämää vuokrasopimuksen määritelmää ja siihen liittyvää ohjeistusta kaikkiin vuokrasopimuksiin, jotka tehdään tai joita muutetaan 1.1.2019 tai sen jälkeen (ja joissa konserni on joko vuokralle antajana tai vuokralle ottajana). IFRS 16 -standardin sisältämä uusi määritelmä ei merkittävästi muuttanut vuokrasopimuksen määritelmän täyttävien sopimusten määrää konsernissa.

Vaikutus vuokralle ottajan kirjanpitokäsittelyyn

Operatiiviset vuokrasopimukset
IFRS 16 -standardi muutti sitä, miten Vaisala käsittelee kirjanpidossa vuokrasopimuksia, jotka aiemmin IAS 17:n mukaan luokiteltiin operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi ja joita ei kirjattu taseeseen.

IFRS 16 -standardin alkuperäisen soveltamisen yhteydessä Vaisala käsitteli kaikkia vuokrasopimuksia (alla kerrotuin poikkeuksin) seuraavasti:

1. Konsernin taseeseen kirjattiin käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokravelat.
   • Vaisala käytti siirtymässä IFRS16-standardin mahdollistamaa yksinkertaistettua menetelmää, jossa käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan vuokrasopimusvelan määrään oikaistuna kyseiseen sopimukseen liittyen aiemmin kirjatuilla ennakkoon maksetuilla tai siirtyvillä koroilla (hankintameno). Myöhempänä ajanhetkenä käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoonsa, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot sekä jota on oikaistu vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleenarvostusten vaikutuksilla. Vuokravelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttämällä lisäluoton korkoa. Myöhempänä ajanhetkenä vuokravelan määrään vaikuttavat muun muassa vuokravelan kerryttämä korko, maksetut vuokrat sekä sopimusmuutosten vaikutukset.
2. Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja vuokravelkojen korot.
3. Konsernin rahavirtalaskelmassa maksettujen rahamaksujen kokonaismäärä jaetaan pääoman osuuteen (esitetään osana rahoitustoimintaa) ja korkoon (esitetään liiketoiminnan rahavirrassa).

Vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet (kuten vuokravapaa kausi) kirjataan osana käyttöomaisuuserän ja vuokravelan arvostusta, kun IAS 17 -standardin alla niistä seurasi vuokrasopimukseen liittyvän kannustinvelan kirjaaminen. Tämä velka jaksotettiin tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrakulujen vähennyksenä.

IFRS 16 -standardin mukaan käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvon alentumisen varalta IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin mukaisesti. Tämä korvaa aiemman vaatimuksen varauksen kirjaamisesta tappiollisiin vuokrasopimuksiin liittyen.

Vaisala ei soveltanut IFRS 16 -standardin tarjoamaa helpotusta olla kirjaamatta omaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuuseristä, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vähäarvoisia. Näin ollen Vaisala kirjasi taseeseen kaikki olennaiset käyttöoikeusomaisuushyödykkeet ja vuokrasopimusvelat. Taseeseen kirjattavat käyttöoikeusomaisuushyödykkeet koostuivat siirtymähetkellä maa-alueista, toimistoista, muista toimitiloista, työsuhdeasunnoista sekä autoista. IFRS16 -standardia ei sovelleta epäolennaisiin vuokrasopimuksiin, joiden osalta vuokrakulut kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan.

Vaisalan vuokrasopimuksista valtaosa on määräaikaisia sopimuksia ilman yksipuolisia jatkamis- tai irtisanomisoptioita, jolloin vuokra-aika määritellään sopimuksen kestolle. Mikäli sopimuksessa on ko. ehtoja, johdon on arvioitava todennäköinen vuokra-aika kullekin vuokrasopimukselle. Näiden arvioiden tekemisessä joudutaan käyttämään merkittävää määrää harkintaa. Tällaisten sopimusten määrä ei ole merkittävä.

Siirtymä ja vaikutus taloudelliseen raportointiin

Vuoden 2018 lopussa konsernin ei-peruutettavissa olevista operatiivisista vuokrasopimuksista johtuvat vuokravelvoitteet olivat yhteensä 16,6 miljoonaa euroa. Selvityksen perusteella näistä järjestelyistä 12 miljoonaa euroa liittyi vuokrasopimuksiin, jotka on johdon arvioissa tulkittu olennaisiksi ja kirjattiin siten IFRS 16 -standardin käyttöönoton myötä taseeseen. Tämän lisäksi 4 miljoonan euron vuokrasopimusvastuun osalta sopimuksen vuokrakausi alkaa vasta tulevaisuudessa. Loput järjestelyistä on todettu epäolennaisiksi. Konserni kirjasi 12 miljoonan euron käyttöoikeusomaisuuserän ja vastaavan 11 miljoonan euron vuokravelan kaikkiin näihin sopimuksiin liittyen.

Maaliskuun 2019 lopussa käyttöoikeusomaisuuserät olivat yhteensä 11 miljoonaa euroa ja vuokravelka yhteensä 10 miljoonaa euroa. Käyttöoikeusomaisuuserään liittyvät poistot olivat yhteensä 1,1 miljoonaa euroa ja vuokravelkaan liittyvät korkokulut yhteensä 0,1 miljoonaa euroa tammi–maaliskuussa 2019. Vuokrakulujen eliminointi oli yhteensä 1,1 miljoonaa euroa tammi–maaliskuussa 2019. Tammi–maaliskuun 2018 tuloslaskelmaan sisältyneet vuokrakulut olivat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.

IAS 17 -standardin mukaan kaikki operatiivisten vuokrasopimusten vuokramaksut esitettiin liiketoiminnan rahavirrassa. IFRS 16 -standardin mukaan vuokrasopimusten vuokramaksut esitetään rahoituksen rahavirrassa. Tammi–maaliskuussa 2019 vuokrasopimusvelkojen pääoman maksut rahoituksen rahavirrassa olivat yhteensä 1,2 miljoonaa euroa ja korkokulut liiketoiminnan rahavirrassa olivat yhteensä 0,1 miljoonaa euroa. Vastaava vuokrakulujen eliminointi liiketoiminnan rahavirrasta oli 1,1 miljoonaa euroa. Tammi–maaliskuussa 2018 liiketoiminnan rahavirtaan sisältyneet vuokrakulut olivat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.

Vaisala otti standardin käyttöön takautuvasti siten, että siirtymän vaikutus kirjattiin 1.1.2019 eikä vertailuvuosia oikaista.

Lisätietoja
Talousjohtaja Kaarina Muurinen
Puh. 040 577 5066
Vaisala Oyj

Tiedotustilaisuus ja puhelinkonferenssi
Analyytikoille, sijoittajille ja medialle järjestetään samanaikaisesti englanninkielisen puhelinkonferenssin kanssa tiedotustilaisuus 24.4.2019 klo 16.00 Hotelli Kämpin Paavo Nurmi -kabinetissa, Pohjoisesplanadi 29, Helsinki.

Puhelinkonferenssiin, jonka aikana voi esittää kysymyksiä, voi osallistua soittamalla numeroon 09 8171 0310, rekisteröintitunnus 59140657#.

Audiocast
Toimitusjohtaja Kjell Forsénin esitystä voi seurata myös reaaliaikaisena verkkolähetyksenä (audiocast) osoitteessa www.vaisala.fi/sijoittajat klo 16.00 alkaen. Esitys julkaistaan tallenteena klo 18.00 mennessä samassa osoitteessa.

Jakelu
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.vaisala.fi

Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. Yli 80-vuotiseen kokemukseemme pohjaten tarjoamme asiakkaillemme luotettavia mittaratkaisuja ja palveluja paremman päätöksenteon, turvallisuuden ja tehokkuuden tueksi. Vaisalan pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiön palveluksessa on noin 1 850 ammattilaista eri puolilla maailmaa. Yhtiön A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki arvopaperipörssissä. www.vaisala.fi  www.twitter.com/VaisalaSuomi

Liite